Ruotsi on ensimmäistä kertaa historiassa onnistuneesti lentänyt hävittäjää tekoälyn avulla ilman ihmisen osallistumista

tekoälyn

Kaksi Ruotsin hallituksen rahoittamaa yritystä on saavuttanut merkittävän virstanpylvään ilmailun historiassa. Ja mikä vielä parempaa, ne ovat tehneet sen kahdesti. Toukokuusta kesäkuuhun Helsing-yhtiön kehittämä Centauro-tekoäly lentää Saab Gripen E -hävittäjää täysin itsenäisesti ja ilman ihmisen osallistumista. Viimeisimmässä testissä onnistuttiin simuloimaan taistelu toisen, ihmisen ohjaaman hävittäjän kanssa.

Tämä uutinen on valtava harppaus eteenpäin ilmailualalle. Integroimalla tekoälyn täysin tavallisen taistelukoneen, kuten Gripenin, ohjaukseen, Saab ja Helsing kaltaiset yritykset vähentävät tulevien modernisointien kustannuksia maailman lentokalustossa. Tämä tapahtuma avaa lentäjille tien käyttää kokonaisen legioonan miehittämättömiä lentokoneita ilmatoimissa lähivuosina.

Pilotti kuudessa kuukaudessa

Helsing on saksalainen startup-yritys, joka mullistaa sotilasteknologian. Jopa Spotifyn perustaja Daniel Ek kaksinkertaisti investointinsa viimeisimmässä rahoituskierroksessa, jonka arvo on 600 miljoonaa euroa. Gripen-projektin menestys antaa aihetta olettaa, että tekoälyohjelmat tulevat markkinoille lähivuosina.

Gripen-projektissa tärkein tekijä oli nopeus, jolla Saab , johtava ruotsalainen asevalmistaja, ja Helsing integroivat Centauro-järjestelmän taistelulentokoneeseen. ” Meiltä kesti alle puoli vuotta päästä käyttöskenaarion määrittelystä ohjelmaliittymien konfigurointiin, koulutukseen, järjestelmän integrointiin ja testaukseen aina lentoonlähtöön ja koelentoon asti”, kertoi Marcus Vandt, Saabin innovaatiojohtaja ja testilentäjä, joka lensi tekoälyllä ohjattua Gripeniä. ”Tämä on ilmataistelun tulevaisuus, joka tapahtuu juuri nyt, Euroopassa”, hän lisäsi.

Ruotsi on ensimmäistä kertaa historiassa onnistuneesti lentänyt hävittäjää tekoälyn avulla ilman ihmisen osallistumista

Innostuneiden lausuntojen lisäksi Helsingin ja Saabin edustajat korostivat nopeutta, jolla taistelukykyinen tekoäly voidaan ”kouluttaa”. Lähitulevaisuudessa sen käyttö yhdessä ihmislentäjien kanssa tulee olemaan laajaa: taisteluapu, koulutusmateriaalit, lennonohjaus ja paljon muuta.

Hybriditaistelut

Helsingin ilmatilan hallinnan johtaja Stefanie Lingemann sanoi Financial Timesille, että ohjelman menestys osoittaa, kuinka nopeasti puolustusteollisuus kehittyy: ”[Tekoälyn avulla] voidaan saavuttaa erittäin nopeasti yli-inhimillinen suorituskyky, reagoida uusiin olosuhteisiin… eikä sinun tarvitse lähettää lentäjiä vaarallisiin tilanteisiin . Siksi tämä on niin mullistavaa.”

Innostuksesta huolimatta Helsing ei ennusta lentäjien äkillistä korvaamista sotilasilmailussa. ”Mielestäni molempien saavuttaminen vie vuosikymmeniä”, Lingemann sanoi. ”Ja sitten, vähitellen, operaattorit siirtyvät muihin rooleihin.”

Eri sotilasilmailuvaltioissa kehitetään Ruotsin hävittäjien suunnitelmia vastaavia suunnitelmia, joiden tavoitteena on luoda integroituja ilmasysteemejä, joissa on tekoäly ja miehittämättömiä ilma-aluksia. Trumpin verouudistus sijoittaa 16 miljardia dollaria Yhdysvaltojen tekoäly- ja sotilasdroppiohjelmiin.

Kuudennen sukupolven hävittäjäohjelmissa on suunnitteilla dronejen ja taistelulentäjien yhteistyö. Ajatuksena on, että miehittämättömät ilma-alukset toimisivat ihmislentäjien apulaisina taistelutoimissa. Ohjelmat, kuten pohjoisamerikkalainen F-47, eurooppalainen FCAS ja brittiläinen Tempest, tähtäävät nykyisten ilmavoimien uusimiseen näillä uusilla järjestelmillä.