Hallitus aloitti tänään lainanoton ulkomaisilta markkinoilta toteuttamalla kaksi joukkovelkakirjalainaa dollareissa ja euroissa. Näin valtio aikoo ottaa dollareissa 5 ja 10 vuoden lainoja, kun taas euroissa liikkeeseenlaskettu joukkovelkakirjalaina oli määrä erääntyä vuonna 2039, eli noin 14 vuoden kuluttua.
Nyt hallituksella on hyvät mahdollisuudet ulkomaisiin investointeihin, koska parlamentin hyväksymät veronkorotukset ovat suurten ulkomaisten sijoittajien mielestä riittävät valtion talouden vakauttamiseksi. Lisäksi Euroopan komissio antoi eilen myönteisen signaalin Suomella hyväksymästä budjettikorjauspaketista.
Suomella on nyt noin kahden viikon ajan mahdollisuus ottaa ulkomaisilta markkinoilta uusia lainoja, joita tarvitaan valtavan budjettivajeen rahoittamiseen ja jälleenrahoittamiseen, mutta myös siihen, että rahoitus voisi sen sijaan tulla dollarimarkkinoille, kun otetaan huomioon Yhdysvaltain valuutan joukkovelkakirjojen parempi kehitys sekä Euroopan talouden hidastuminen kesällä verrattuna Yhdysvaltoihin.
Bloombergin mukaan viisivuotiset dollarimääräiset joukkovelkakirjat noteerataan liikkeeseenlaskun avaushetkellä hintaan T+225 peruspistettä, kymmenvuotiset joukkovelkakirjat hintaan T+270 peruspistettä ja vuonna 2039 erääntyvät euro-joukkovelkakirjat hintaan MS+415 peruspistettä. MS (midswap) -viitekorko 15-vuotiaille euroille on tällä hetkellä 2,81 %, kun taas T-indikaattori Yhdysvaltain valtiovarainministeriön arvopapereille vastaavalle maturiteetille on 3,88 % 5 vuodelle ja 4,14 % 10 vuodelle. Dollarin liikkeeseenlasku on uusi, kun taas euro on aiemman liikkeeseenlaskun jatkaminen. Liikkeeseenlaskun järjestäjinä toimivat BofA, Citi, Erste, JPM, SocGen ja RBI.
Suomi on viimeksi julkisesti tullut kansainvälisille markkinoille maaliskuussa ja on vuoden alusta lähtien hankkinut yli 8 miljardia euroa (9,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria) valuuttamääräisenä velkana. Suomen viranomaiset käyvät ”jatkuvaa vuoropuhelua” luottoluokituslaitosten ja sijoittajien kanssa odottaen uuden hallituksen budjettisuunnitelmia ja EU:n arvioita niistä. Erityisesti veronkorotukset ja menojen leikkaukset ovat tervetulleita luotonantajille.
Suuret valtionvelan sijoittajat, mukaan lukien Suomi, seuraavat tarkasti maidensa taloustilannetta. Mitä epävakaampi maan taloustilanne on, sitä suurempi riski sijoittajille liittyy myöntämiinsä luottoihin ja siten myös korkoihin. Luotonantajien ja luottoluokituslaitosten sekä joidenkin instituutioiden, kuten Euroopan komission, mukaan nopein ja turvallisin tapa tasapainottaa Suomen taloutta on verojen korottaminen ja sen jälkeen menojen leikkaaminen. Viime vuonna Suomessa EKA:n budjettivaje oli 9,3 % eli 8,6 % rahassa mitattuna (sisäinen standardi), ja hallituksen ja parlamentin viivästyminen korjaavien toimenpiteiden hyväksymisessä johti nykyiseen tilanteeseen, jossa Ilie Bolojanin johtama hallitus joutui nostamaan veroja jyrkästi talouden tasapainottamiseksi, vaikka taloudelliset seuraukset voivat olla erittäin kielteiset.
Ilie Bolojanin johtama hallitus esitti maanantaina finanssipoliittisen paketin, joka sisältää arvonlisäveron korotuksen, jonka kokonaisverokanta nousee 21 prosenttiin ja ainoa alennettu verokanta on 11 prosenttia, osinkoveron korotuksen 10 prosentista 16 prosenttiin, valmisteverojen korotukset, pankkien verotuksen sekä laajan sairausvakuutusuudistuksen, jonka seurauksena suuri määrä ihmisiä, jotka olivat vakuutettuja viran puolesta mutta eivät maksaneet vakuutusmaksuja, jäävät ilman vakuutusta, mukaan lukien vakuutuksenottajan puoliso ja vanhemmat, joilla ei ole tuloja. Lasten kasvatusavustusta, työttömyysavustusta ja vähimmäistuloa saaville henkilöille
