Neuralink vaati satojen apinoilla tehtyjen kokeiden kuvien poistamista. Tutkimus paljasti sen, mitä yritys yritti salata: kuolemaan johtaneet virheet, läpinäkymättömyys ja eettiset ongelmat teknologian alkuperässä.Diego Sejas, biologi: ”Dinosaurukset voidaan herättää henkiin, mutta se olisi pahin vaihtoehto. Pelkään eniten, että päädymme Jurassic Parkin kaltaiseen tilanteeseen, jossa sukupuuttoon kuolleet lajit palautetaan luodakseen teemapuisto.”
Neuralinkin pimeä puoli: Elon Musk aivoimplantteja kehittävä yritys tappoi useita apinoita kokeillessaan ensimmäisiä mallejaan.
Hullussa kilpailussa ihmisen aivojen ja tekoälyn yhdistämisestä Neuralink on asettanut itsensä alan johtavaksi voimatekijäksi. Elon Muskin vuonna 2016 perustama yritys lupasi hoitaa neurologisia sairauksia, palauttaa halvaantuneiden liikuntakyvyn ja lopulta nopeuttaa ihmisten ja koneiden välistä symbioosia. Mutta sen futuristisen tarinan takana piilee hyvin synkkä historia, jonka Neuralink haluaisi haudata… kirjaimellisesti.
Wired-lehden mukaan Neuralink teki vuosina 2017–2020 ensimmäiset kokeensa kädellisten kanssa yhteistyössä Kalifornian yliopiston Davis-kampuksen kanssa, joka on Yhdysvaltain valtion laitos. Näiden vuosien aikana vähintään 12 apinalle implantoitiin aivoimplantteja kokeiden aikana, joiden oli yhtiön mukaan tarkoitus luoda perusta sen nykyisille teknologisille kehityksille. Kaikki kokeet eivät kuitenkaan sujuneet odotetusti, ja osa päättyi eläinten kuolemaan olosuhteissa, joita sekä eläinoikeusjärjestöt että entiset työntekijät ovat kuvanneet huolimattomiksi.
Nyt on käynyt ilmi, että Neuralink on virallisesti pyytänyt tuhoamaan satoja näiden kokeiden aikana otettuja valokuvia ja videoita. Aineisto sisälsi röntgenkuvia, kliinisiä raportteja, kirurgisia muistiinpanoja ja muita yliopiston tiloissa otettuja kuvia. Wired-lehden tutkimuksen mukaan yritys halusi estää näiden tietojen julkaisemisen. Syy? Kuvien olemassaolo, jotka havainnollistivat vielä viattomien ja potentiaalisesti vaarallisten kokeiden seurauksia.
Yksi sisäisissä tiedostoissa dokumentoiduista huolestuttavimmista tapauksista koskee apinan kuolemaa sen jälkeen, kun sille oli asennettu aivoimplantti, joka oli kiinnitetty tällaisiin toimenpiteisiin hyväksymättömällä liimalla. Aineisto aiheutti vakavan haitallisen reaktion, joka johti kuolemaan. Entisten kollegoiden mukaan kyseessä ei ollut pelkkä kirurginen komplikaatio, vaan virheellisen teknisen ratkaisun seuraus.
Vastauksena kasvavaan kritiikkiin Neuralink ilmoitti julkisesti, että kaikki käytetyt eläimet olivat olleet ”parantumattomasti sairaita” ennen toimenpiteitä. Wiredin saamat asiakirjat ovat kuitenkin ristiriidassa tämän lausunnon kanssa. Jotkut apinat olivat olleet Kalifornian yliopiston Davis-kampuksella yli vuoden ennen leikkausta, ja niiden terveys oli tuolloin vakaa.
Päätös vaatia arkistojen tuhoamista on herättänyt uutta keskustelua teknologia-alan yritysten ja valtion yliopistojen välisen yhteistyön rajoista. Missä määrin akateemisten laitosten tulisi taipua yksityisten kumppaniensa vaatimuksiin? Kuka on oikeutettu päättämään, mitä tieteellisestä historiasta säilytetään ja mitä poistetaan?
”Näiden kokeiden läpinäkyvyyden puute heikentää yleisön luottamusta teknologiaan, joka jo muutenkin aiheuttaa valtavia eettisiä ongelmia”, sanoi Ryan Merkley, julkisen politiikan johtaja voittoa tavoittelemattomassa järjestössä Physicians Committee for Responsible Medicine (PCRM), joka on käynnistänyt useita oikeusjuttuja saadakseen tietoa kokeista.
Neuralink ei enää tarvitse tällaisia kokeita. Se on jo kauan sitten saanut FDA:n luvan kliinisiin ihmiskokeisiin. Yritys on jopa julkisesti ilmoittanut, että sen ensimmäinen ihmispotilas voi nyt ohjata kursoria ajatuksen voimalla. Mutta menneisyyden haamut ovat yhä läsnä, ja päätös poistaa niiden visuaaliset jäljet kertoo projektista enemmän kuin mikään mainosvideo.
